Energiansäästölamppujen säästövaikutukset

Energiansäästölamppujen käyttäminen kannattaa niin energiansäästön, päästöjen vähentämisen kuin kustannussäästön kannalta.

Hehkulampun kuluttamasta energiasta vain pieni osa muuttuu valoksi ja suurin osa hehkuu lämpönä ilmaan. Niinpä 15 W:n energiansäästölamppu tuottaa enemmän valoa kuin 60 W:n hehkulamppu, mutta kuluttaa 75 % vähemmän energiaa eikä tuota lämpökuormitusta.

Säästövaikutus tyypillisessä asunnossa, jossa keskimäärin 19 lamppua, lamppujen polttoaika 511 h/a:

• Kaukolämmitetty kerrostaloasunto 44 €/a, CO₂ 18 kg/a
• Sähkölämmitteinen omakotitalo 13 €/a, CO₂ 26 kg/a (Laskelmassa on huomioitu hehkulamppujen tuottaman hukkalämmön hyödyntyminen lämmityksessä)

Lämmitettävissä tiloissa energiansäästö jää pienemmäksi, koska hehkulampun lämpö korvaa osittain varsinaista lämmitysenergiaa. Vuositasolla hehkulamppujen ja muiden sähkölaitteiden lämpökuormasta saadaan hyödynnettyä asunnon lämmityksessä noin 70 %, jolloin nettosäästöksi energiansäästölampun käytöstä jää lämmityskaudella vielä noin 14 W. Energiansäästölamppu säästää energiaa siis myös lämmitettävissä tiloissa.

Energiansäästölampun keskimääräinen käyttöikä on vähintään 6 ja joidenkin mallien jopa 15 kertaa pidempi kuin tavallisen hehkulampun, jonka käyttöaika on noin 1 000 h. Hankintahetkellä kalliimpi energiansäästölamppu maksaa itsensä takaisin ajan myötä. Säästöä syntyy myös lamppujen valmistuksessa, pakkauksessa, kuljetuksessa ja kaupassa.

Hehkulamppujen lämmitysvaikutus

Vain osa hehkulampun tuottamasta lämmöstä saadaan hyödyksi lämmityksessä, sillä lamppu sijaitsee usein lämmityksen kannalta huonossa paikassa katonrajassa. Jotta lampun tuottama lämpö tulisi hyödynnettyä, pitäisi lämmitysjärjestelmän säätimien olla erityisen herkkiä ja hyvässä kunnossa. Lisäksi lämpiminä vuodenaikoina, jolloin lämmitystä ei tarvita lainkaan, menee hehkulamppujen tuottama lämpö kokonaan hukkaan.

Energiaa säästyy kun hehkulamput korvataan energiansäästölampuilla

Energiansäästölamppukeskustelun käynnistämä tutkimus on valmistunut ja tulokset ovat selkeitä. Tutkituissa tyypillisissä asunnoissa sähkönsäästöä syntyy n. 470 kWh vuodessa. Kun otetaan huomioon kasvanut lämmitystarve, jää nettosäästöksi n. 115 kWh vuodessa. Säästöä syntyy aina, kun lämmitystä ohjataan termostaateilla tai huonesäätimillä.

Lamppujen vaihtamisen vaikutusta kotitalouksien energiankäyttöön tutkittiin Motivan ja Helsingin Energian käynnistämässä yhteishankkeessa talvella 2010. Talven kylmimpään aikaan mitattiin kahden helsinkiläisen kaukolämmitteisen asuinrakennuksen sähkön ja lämmön kulutuksia sekä vertailtiin lampputyypin vaihtamisen vaikutusta mm. sisälämpötilaan sekä lämmitystarpeeseen. Hankkeen rahoittivat Sitran Energiaohjelma ja Helsingin Energia.

Lampputyypin vaikutus kotitalouksien energiankäyttöön ja CO₂ -päästöihin, diplomityön tiivistelmä, Veli- Matti Tapanainen 2010 (pdf-tiedosto)