Valaistuksella luodaan tunnelmia

Valaistusratkaisujen ideoimisen voi aloittaa kartoittamalla tunnelmia, joita eri tiloissa haluaa saavuttaa. Sisustuslehtiä selaamalla löytyy harvoin hyviä ideoita valaistuksesta, koska tilan laajempi kokonaisuus on usein rajattu kuvista pois. Usein kuvat on myös otettu päiväsaikaan, jolloin keinovalaistuksen tuottamaa tunnelmaa ei kuvissa näe tai sitten ideat painottuvat vain kauniisiin yksittäisiin valaisimiin. Valaistusratkaisu on kuitenkin enemmän kuin yhden valaisimen hankintapäätös.

Valaistusideoita kannattaa käydä kartoittamassa isoissa sisustusliikkeissä, joissa on valmiiksi kalustettuja ja valaistuja tiloja. Samoin hyvätasoiset ravintolat ja hotellit antavat usein ideoita, joita voi soveltaa myös koteihin. Asuntomessut ovat Suomessa usein kesällä, joten näiden rakennusten keinovalaistusratkaisuja on vaikea arvioida, mutta päivänvalon hallintaa voi hyvin tarkastella. Isommat, sisätiloissa olevat sisustusmessut voivat olla yksi parhaimmista tavoista löytää erilaisia ideoita aina keittiöiden valaistuk-sesta makuuhuoneen lukuvaloihin.

Valaistusta kannattaisi ajatella samanlaisena kokonaisuutena, kun kodin yleistä värimaailmaa, lattia- tai alakattomateriaaleja, väliovia tai ikkunoita. Nämä elementit toistuvat kaikissa tiloissa, joten niiden avulla voidaan luoda yhtenäisyyttä tai eroavaisuutta eri tilojen välillä.
Näin voi myös pyrkiä samankaltaiseen laatutasoon eri rakennusmateriaalien välillä – jos parketit ja laatat ovat parasta laatua, niin ehkäpä myös valaisimet voisivat olla yhtä hyvää laatua. Näin kodista saadaan yhtenäinen kokonaisuus.

Valaisimet voi irrottaa myös puhtaasti omaksi sisustuselementikseen, joka voi tyyliltään noudatella tai olla noudattelematta talon muuta kalustusta ja irtaimistoa. Tällöin valaisimien valmistusmateriaalit voivat kuulua tärkeimpiin valintakriteereihin. 

Valaistuksen luoma tunnelma syntyy useista eri osatekijöistä

• valon väri (värilämpötila, värintoistoindeksi)
  • lampun väriominaisuudet (esim. lämmin, kylmä, värillinen)
  • valaisimen heijastimen tai linssien väriominaisuudet (esim. matta almiini, kiiltävä metalli, messinkinen vasaroitu)
  • valaisinmateriaalin valottuvat ominaisuudet (esim. kirkas lasi, opaalilasi, metallikupu, kangas, muovi)
• valon määrä (valovirta, valaistuksen intensiteetti, valaistusvoimakkuus)
  • lampun tuottaman valon määrä (ledilamppu, monimetallipurkauslamppu)
  • valaisimen heijastimen optiset ominaisuudet (kapea spottimainen valo-keila, epäsymmetrinen valokeila)
  • valaisimen hyötysuhde (kuinka paljon valaisin päästää lampun tuotta-masta valosta ulos)
  • valaisimen sijoitteluetäisyys valaistavasta pinnasta
• valon suunta
  • valaisimen asennustapa (esim. pinta, upotettu, puoliupotettu, siirreltävä)
  • valaisimen valon jakautuminen ulos valaisimesta (esim. suora, epäsuora, ympärisäteilevä, suunnattava valokeila)
  • valaisimen sijoitus tilassa (esim. katto, seinä, lattia)
• valon muoto
  • valaisimen muoto valon ollessa kytkettynä päälle
  • valaisimen muoto valon ollessa kytkettynä pois
  • valaisimen tuottaman valon muoto tilan pinnoilla
• valon koko
  • valaisimen koko
  • valaisimen tuottaman valaistuksen koko tilan pinnoilla

Päivänvalon ja keinovalon avulla saadaan aikaan vähintään kolme erilaista valaistustilannetta: pelkkä päivänvalo, pelkkä keinovalo ja niiden yhdistelmä. Valaistusratkaisuja voi myös jaotella pieniin ohjattaviin ryhmiin. Jos ryhmittely päätetään jo suunnitteluvaiheessa, saadaan helposti aikaiseksi erilaisia tilakokemuksia valaistustilanteiden mukaan.